Tunteellisia hetkiä.

Viime aikoina on taas ollut sellasta tunnelmaa että huhhuh.
Vanhat muistot taas nousee, aina näin joulun alla. Tykkään joulusta, kun voi yllättää ja ilahduttaa läheisiä & ystäviä. Joulu on myös mulle aika sellasta rakkaus aikaa. Ihanimpia muistoja löytyy kyllä. Onhan sitä myös suruakin hiukan ollu silloin. Mut useimpina jouluina ollut ihan hyvä meisinki.

Taas yhtenä päivinä kaikki eksät palas mun mieleen. Miksi minä oon säilyttäny melkein kaikkien mun exien kuvat. Tuli sellanen ahdistus, et voi juma. "Taidan olla aika kamala poika, kun kenenkään kanssa en onnistu, tai että mussa on pahasti vialla, kun tuonkaan ihanan kanssa ei enää olla yhdessä" Kaipaan niitä ihanimpia hetkiä, melkein jokaisen kanssa noista. Mutta ei, tulen kai sitten aina epäonnistumaan. Ja kaikki vaan sanoo aina, "että voi äläs nyt, kaikkihan tuonlaisesta ihanasta pojasta haaveilee niinkuin sä oot." ja sit kun tulee ero, ni sellanen perus klisee tulee aina, tää ei johdu yhtään susta, vaan musta, sä oot kyllä tosi ihana ja muuta" Hah, ja paskat, ne vaan halua musta aina eroon. Mä taidan olla sit vaan liian kiltti, tai hemmottelen ne pilalle, kun tykkään antaa lahjoja, ja antaa tytölle sellaisen tunteen, et se olis mun oma prinsessa, yms.

No ei kait tässä sitten mitään, onhan sitä kokoajan kaikenlaista menossa.
Hih,taidankin pyytää lahjatoiveena joulupukilta yhtä sellaista pikkuista peikkotyttö prinsessaa. :p

Toinen juttu mikä nousee mieleen usein näin jouluisin on sellainen, kun mun broidi seurusteli n.3.v yhden tytön kanssa joka oli mulle ihan kuin isosisko. Aina jouluisin kokoonnuttiin meille, kaikki oli onnellista aikaa. Pidin siitä. Siihen aikaan broidi oli ostanut huvikseen huuto.netistä vanhan super nintendon. :DD sitä sitten pelattiin, välillä uusia pelejä siihen ostettiin, yms.
Yhtenä jouluna vaan pelailtiin, innokkaimpina minä ja se broidin tyttöystävä. Olin muistaakseni 9.luokalla. Yhtenä joulun pyhänä sit porukat sanoo, että jeps me lähtään tässä mökille käymään, saattaa mennä muutama päiväkin, olkaahan kiltisti! Muistakaahan käydä myös ulkona. Vastattiin jotai, et joojoo, hyvää mökkeilyä! Vähän ajan päästä joku siinä sano, et hei, nyt tarvis sitä kaljaa, joo ja vois vetää muutamat sauhut, mä olin sillee et woot? No nehän toi sit bongin sinne, ku sillä aikaa ite vaan pelailin, no tulipa sentään hauska ilta, kutsuttiin muutama muukin kaveri pelailemaan. Niitä hetkiä kaipaan vieläkin, harmi vaan, että en ole nähnyt sitä tyttöä enää, kun heillä tuli ero broidin kanssa, eivätkä sen jälkeen pitäneet yhteyttä.

Nyt menossa pieni selvä ajankohta, en enää niin paljon päihteitä käytä, kuin jotain pari kuukautta sitten. Pitäs ruveta lenkkeilemään ihan kunnolla, kun nää ihrat mitkä kehossa on, ni rupee taas ahdistaa. Mutta jeps, taidan lopettaa tähän ja rupean lukeaa teidän blogejanne. Kun nyt mulla on ainakin viikko vapaata.

100. merkintä tänne!

Wou. Nyt tuo raja on rikki!
Muistan vieläkin ku aloitin tän blogin, kun oli pakko purkautua johonkin, ja ei viitsinyt oikein myöntää tätä ongelmaa, muuten kuin kirjoittamalla. 2009 vuonna siis ekan kerran kirjoitin tähän blogiin. Aikaa on siis kulunut, mut ongelma ei oo mihinkään hävinny. Tietysti välillä on ollu ihan kuivilla, mut ei ne jaksot valitettavasti kauaa kestä. :(

Oon huomannut että etenkin kesä on vaikeinta aikaa, silloin melkein aina oon sellasessa olotilassa, että kaikki mitä syön on jossain vaiheessa oksennettava pois. Nää pari kesää onki ollu just sellasia, et muutaman kerran päivässä tuli oksennettua. Viime aikoina se on ollu sellasta, et viikossa noin kaks kertaa. Noin muuten tulee syötyä aika terveellisesti, paitsi että karkkeja tulee joskus vedettyä. Yritän sitäkin vähentää nyt.

Taidan myös olla aika sekaongelmainen sikiö. Alkoholia menee. Välillä lääkkeitä, mutta ei onneks hirveästi. Tänä viikonloppuna tuli oltua aika sekasin, yks kaveri sano et hei, vedetää käsidesillä pää sekasi. Olin aluksi et mitäs vittua ! ei Ikinä! mut tulihan sitä sit kokeiltua. Ei se sen ihmeempää ole kuin 80% viinakaan. Hieman puhtaampaa kylläkin.
Mutta ei ollu kyllä mikään paha olo aamulla.

Tässäpä taas kuulumisia. Nyt lupaan, että yritän ainakin joulukuussa lisää kirjoitella tänne. Ja lukea enemmän myös teidän blogeja! On kyllä hirveän ikävä teitä ollu<3

Tännekin taas tulee kirjoiteltua..

Vaikka eihän tässä kovin mitään ole tapahtunut. Samaa paskaa.
Pieni syyslomakin tossa oli, se meni kyllä tosi nopeasti, ja aika kovasti sekoilua ja yms. Ei tullu onneks syötyä melkein yhtään, kun tuli oltua niin aineissa, ni ei sitä huomannu. Voisipas aina olla sellaista. Nyt kilot taas takaisin tullu. :((

Tänäänkin tuli syötyä aika paljon, ja illalla sitten pää vessanpönttöön ja oksentamaan.
Porukoilla tällä hetkellä taas olen, tai no en oo vähään aikaan täällä ole ollut. Oli vähän ikävä mun kissaakin, tosin se kyllä oli viikon mun kämpillä.
Nyt alkaa jo hieman väsyttää, vois ottaa vielä jonkun tabun et sais unta, hieman myös päänsärkyä tässä, mutta katsellaan taas. Kiva kun ootte vielä pysyny lukijoiden joukossa. :)

Oktoberfest

Jea, Nyt on sit kai se virallinen kaljakuu! Hehheh.
Eipä ole tässä viime viikkoina paljon tapahtunut. Hieman siis masentavaa. Siksikin masentavaa, että pientä vastoinkäymistäkin ollut.. nimittäin kun kirjoitin silloin viimeksi niistä iho-ongelmista. niin ne vaan pahentu, en pystynyt nukkumaan, kutina oli sietämätöntä, pyörin vaan sängyssä ja toivoin että aika menisi nopeammin ja olisi aamu. Lopulta oli pakko mennä taas lääkärille näyttämään iho. Noh, joudunkin sit päivystykseen tossa viikko sitten torstaina. Oli tullu yks sellainen pieni tulehdushaava taipeiseen ja jalassaki oli. Se ärsytti myöskin, että koko juttu kesti tosi kauan, musta otettiin verikoe, olin sairaalassa seurannassa, ja kiva jouduin makaamaan yli 3h. Katsoin vaan ylös kattoon ja mietiskelin. Melkein jouduin jäämään yöksi, kun tulehdusarvot oli aika korkeella, mut puhuin lääkärin ympäri ja se suostu et pääsen kotiin, apteekin kautta.. ja sit pääsinkin himaan. Nyt mulla on antibioottikuuri. Kefexin 500mg... Ja eipä kuulemma haittaa jos alkoholia pikkuisen tulee juotua. Kunhan vain muistaa ottaa lääkkeet. :)

Hyvää viikonloppua kaikille!

Wou,

Oli suhteellisen kiva päivä tänään.
Aurinkokin jaksoi paistaa jollakin tavalla, sinne asti kun oli tarvis, koulun jälkeen puistoon istuskelemaan kaverin kanssa, muutamat juomat messiin, ja chillailemaan. Muistelemaan vielä kesää. Nooh, en mä kyllä usko, että vielä on sanottu hyvästi puistokeleille ja puistoille. Kyllä mä taidan viettää siellä pitkään syksyynkin aikaa.

Mut äh, tuntuu että paisun vaan, yritän olla syömättä, oon vaan sillä nesteimäisellä ruokavaliolla, mutta eipä se näytä onnistuvan, pakko jotain koulussakin sitte ottaa, ja siinä sit tulee huono omatunto, muutaman kerran tullu oksennettua jossain koulun vessassa. Silloin ku olin duunissa ni kävin sillonki vessassa aina ruokatunnin aikana, nyt on kuitenki vähä rauhoittunu toi oksentelu.

Toinen ongelma on sit nuo iho-ongelmat. En tiedä et onko mulla ihan atooppista ihottumaa, mut kummiski, ei se tällä hetkellä ihan pahana ole, jaloissa ja taipeissa on ikäviä kohtia.
Tossa pari vuotta sitte mulla oli kokoajan iho kutiseva, ja kävin apteekeissa vertailemassa et mikä voide mulle sopis. Se on kyllä tosi vaikeeta, tuntu että ei tässä oikein mikään näistä voiteista auta, vaikka pistää niitä, ni tuntuu et kutina vaan lisääntys.

Nyt on taas aika väsy olo, heippatihei vaan!

Alkaiskohan uus inspis.

Niin, jotenki tää syksy on menny sillee, et ei oo jaksanu raahautua lenkkeilemään kovin paljon. Tänään sitten tuli juostua, ja ihan mukavastihan se onnistui. Oli myös ihan sopiva ilmakin, ettei satanu.

Tämä viikonloppu olla hiukan rauhallisempi taas vaihteeksi. Tuli katsottua ruotsalaisia teinileffoja, kuten Fucking Åmal, Hip Hip Hora ja mitä näitä nyt on. Huvittavaa sinänsä katsella noita, kaikki tuon ruotsigenren leffaedustajat ovat aina ihan samanlaisia kuvauksia tyypillisen ruotsalaisteinin elämästä. Melkein kaikki päänäyttelijätkin on muuten aina sellasia perusblondeja ja vaaleita.

Ensi viikonlopuks voisi kehitellä kyllä jotain muutakin tekemistä, viikolla tulee kans ehkä baareiltua.

Palaillaanpa taas !

Aika masentava syysilma

Tulin täksi viikonlopuksi porukoilla käymään. En oo oikein muuta jaksanut kuin leffoja katsella.
Porukat onneksi mökillä, yks kaveri messissä. Eilen porukat oli vielä täällä, ni äh, ihan hirveäksi syöpöttelyks se ilta meni. Paino varmaa nousi kilolla. Tänää sit menny vähä rauhallisemmin.
Tänään tulee otettua kyllä nestettä enemmän, kaverin kanssa lähdettiin alkoon. Varmaan iha hauskaa tänään.

Pitää vaan koittaa sit olla menemättä täs lähistöllä mihkään vitun pizzeriaan syömään darra-ruokaa. Mutta jep, eipä murehdita huomista, elä tänään täysillä! :p
Tuli eilen katottua Sweeney Todd leffa. Oli kyllä taas hieno leffa, missä Johnny Depp näyttelee.
Tänäänkin tulee varmaan katsottua koko ilta leffoja, tai sitte simpsoneita & south parkin tuotantokausia. :)

Seuraavaan kertaan taas. :)

Syksyä jo melkein

Jeps, aika on kulunut nopeasti, ja syksykin se kohta jo ovella. Kesä ei kyllä niin kovin hyvin menny. En oikein nauttinu siitä kovin. Aina samaa rataa.
Syömishäiriö vähän laantui loppukesästä, mut jotenkin arvelen, että tästä se taas alkaa. Pakko päästä kuntoon. No ei se kyllä oksentelulla onnistu, mut loppukesästä laiskottelin vaan aika paljon. Äsken ahmin salaattia ja fetajuustoa. Jouduin oksentaa äsken kaiken ulos.
Silti.. paino ei vain ota tippuakseen. Enkä nyt hirveesti dokaa, vaik mieli tekee.
Ei kovin onnellinen olo, luulin jo että kaikki on jo ohi, mut eihän se hetkessä käy tää parantuminen.. Ja oli mulla tuossa taaskin vähän muutamia suhteita. Mutta äh, ne vaan levähti. Yhdestä jutusta tuli vähän surullinen olo, kun sen kanssa oli niin mukava olla, toinen oli taas hieman sellanen jonka kanssa tiedän ettei se ehkä olis toiminu, en tiedä olisinko edes viitsiny sille paljastaa sille mun koko elämää. Kaikkea tätä, ja kaikkia ongelmia, mitä mulla vieläki on päällä. Nojoo, olen ehkä vähän jo menettänyt toivoni kaiken suhteen, en tällä hetkellä oikeastaan odota mistään asiasta mitään, menkööt miten menee.

Kropassa kyllä tällä hetkellä tuntuu aika rikkinäiseltä. Noh, en jää sitä miettimään
Eteenpäin on vaan mentävä.

Heippa taasen!

On mennyt aika nopeasti. Nyt jo Heinäkuun vika päivä.
Äh, ja kohta taas alkaa koulu. Ennen sitä on kyllä vielä pientä matkailua, ulkomaillakin. Luulen että syksyllä tää mun blogi herää taas kunnolla eloon, kun ne kesäkilot ryhdytään karistamaan ihan kunnolla. Eipä tarvi silloin grillailla tai muuta. On ollu aika ahdistava kesä. Oksennusta ja kärsimistä. Eikä siltikään paino pudonnut. Myös sää on vaikuttanut, ettei oikein oo jaksanu lähteä pitkille lenkeille.

Koulun alku vähän masentaa, ei kyllä kiinnostais pätkääkään. Oon varmaa ihan väärän alan valinnut. Mutta ajattelin nyt käydä tuon koulun loppuun kummiskin. Tulevaisuudessa ajattelin myös opiskella loppuu sen mun toisen tutkinnonkin mikä jäi vähän kesken.

Kroppa on vielä kestäny tän kaiken. Enkä oo jääny kiinni vielä oksentelustakaan, vaikka mökillä tullu oltua, meen vaa metsään ja siellä kunnon oksennussessiot sit, vähän tämä kyllä on säälittävää. En tiedä, hampaatkin saattaa olla aika huonossa kunnossa, vaik pesen kyllä niitä ihan normisti, ennen ku käyn oksentamassa, kun yleensä oksennan iltaisin tai öisin.
Apua en oikein viitsi hakea, tiedostan että ei tää oo ihan ok, mutta siinä on se kynnys, et viittiikö nyt tuntemattomalle tyypille lähteä kaikkea avautumaan.

Alkoholin käyttö on ehkä pikkusen vähentynyt, mutta kyllä sitäkin tulee välillä juotua vielä.. luultavasti sekin lähtee taas käsistä kun pääsee kunnolla taas kesän jälkeen himaan. Festareilla tuli muutamalla käytyä, ja edessä olisi vielä parit.
No, mutta lopetanpa tähän nyt.
Rupean lukemaan teidän blogejanne nyt, kun sekin on vähän jäänyt, kun en ole hirveästi ehtinyt netissä pyöriä. :)

Hyvää loppukesää!

Heinäkuun eka merkintä.

Juhannus oli ja meni. Vähän liian nopeasti.
Olin mökkeilemässä, aluks oli vähän tylsää, olisin halunnu viettää kaupunki juhannuksen kerrankin, mutta joo.. päätinpä sitten olla mökillä. Ilmaset kännit tietty veti puoleensa.
Ahdistusta kyllä ollu taas tästä syömisestä. Oksentaminen ei ole loppunut, edelleenkin sitä harrastan. :(

En vaan pysty olla oksentamatta, kun nyt oon ollu mökillä, ja joka päivä kokkaillaan, ja en pysty ohittamaan ruokailua, joskus teen sillä tavalla, että pistän ison kasan ruokaa suuhun, sitten sanon et joo käyn jääkaapilla ottamas nyt vaik maitoo. Niin syljen ruoan pois kompostiin samalla.
Nyt on tulossa ihan hyvä viikko, kun olen yksin siellä mökillä, tai no kissan kanssa, mut ei tule varmaan niin paljon ruokaa tehtyä. :D

Nyt en oo hirveästi juopotellutkaan, elämä on aika tasapaksua tällä hetkellä.
Ei nyt silleen ihan hirveen huonoa, ette olis sellanen angsti yhyy yhyy. :D mut ei kyllä mitään kehumistakaan ole nyt. Joo, voisin lopettaa tän merkinnän tähän, palataan taas asiaan.

Hyvä päivä

Nyt on hyvä päivä, ainakin sellainen tunne on. Vaikka tällä hetkellä näyttäis sää olevan aika huono.
Onkin sitten vain sisäpäivä. Kävin äsken myös kirjastossa, silloin ei vielä satanut, mutta kun olin jo lähellä himaa, ni alko pienesti tihkuttaa. Kirjastosta hain 5-6. dvd:tä, en nyt muista ihan tarkalleen monta niitä oli. Eli tänää siis leffamaratoni. Vois kyllä noita jalkapallon MM-kisojakin seurata sivu silmällä jos jaksaa.

Tänään päätin, että en syö mitään, juon vaan kahvia ja poltan muutamana tupakan. Toivottavasti tää nyt pitää. Treenatakin pitäs, mutta kattoo löytyykö siihen energiaa tällä kertaa.
Päivä ainakin lähtenyt iloisesti liikkeelle. Kohta katsoo ainakin salkkariuusinnat, ja naureskelemaan niille näyttelijöille. :D

Mutta joo, heippahei :)

.........

Voihan paska !

Ei nää lihasrelaksantit tai mitkä lie edes hirveästi auta.
Mitä lääkkeitä muuten käytätte? Mulle ei oo koskaan mitään muuta lääkkeitä lääkäri antanu, ku unilääkkeitä, kun en oo vielä mistään syömishäiriöistä puhunu.

Mutta joo, sirdaludia ja nyt tota opamoxia. äh, eka tuo 15mg ei edes toiminu melkeinpä yhtään, pieni rentoutus vaan, joskus parin tunnin jälkeen. Tiedän, että vaikutus alkaa vasta aika pitkän ajan päästä, mut nyt oon odotellu jo ainakin yli 3-4. tuntia. joten pitäisköhän se ottaa se toiset 15. Eli sit 30mg. Noh, palstoilla luin, että monet on just muutaman ottanu.
Joillekkin lääkäri oli sanonut, että kun otat yhen 15mg:n, niin sitten olet kyllä sekasin, ja takuulla nukut. No yksi tyyppi oli heräilly yöllä, ja sano olevansa kyllä aika sekasin, eli herätä ei kannatta, tai ainakaan nousta sängystä.

Mutta tänään en kyllä ainakaan aamuun asti valvo, pakotan vaikka itseni sänkyyn kohta, eiköhän tää vaikutus sitten alkaisi.

Yksi ehkä parempi unilääke olisi Coldplayn musa! :DDD niin joku brittikolumnisti oli sanonu, ja näköjään briteissä muutenkin ollaan sitä mieltä. Mä olen kyllä todella samaa mieltä, niin unista ääntä se laulaja päästelee.

Noh, mutta mä häippäsen ja toivottavasti saan unta palloon.

Täällä taas!

Mä aina unohdan jotenkin kirjoittaa tänne, tosin ne olis aina niin samanlaisia kaikki päivitykset. Oon vaan niin luuseri, että laiskottelen vaan, vaikka pitäs treenata ihan kunnolla. Päivät menny samaa rataa kuten ennenkin. Oksentelua välillä, yhdessä vaiheessa olin lopettavinaan, mutta taas se on alkanut.

Vähän ahdistaa, elämässä ei oo kovin paljon ollu ilonaiheita nyt. Yksi läheinen ihminen sairaalassa jumissa tällä hetkellä psykoosin takia, tällä kertaa ei nyt niin paha, mut hän on ollut jo useamman kerran hoidossa. Pari vuotta meni kyllä ihan ok, mutta keväällä jotain taas tapahtu.

Toivottavasti ei mulla alkais taas huono kausi, ja ajautuisin taas pohjalle, kuten aina. Välillä tuntuu, että mä luovutan, ja haihdun koko maailmasta, mutta sitten jakselen kuitenkin päivä kerrallaan.
Alkoholin kulutus ehkä hieman laskussa,

Eilen tuli juotua, ja valvoin jopa aamuun asti, nyt en tänään uskalla valvoa. Enkä varmaan juokaan, mietin että ottaisin opamoxin, että varmasti nukkuisin.

Täällä taas.

Huhtikuukin jo hyvin vauhdissa. Edelleen hieman laiskimusolo. Mutta kyllä tää tästä, ensi viikolla kova kuntoviikko... heh jos jaksaa. Nyt oon porukoilla käymässä, mutta onneksi saan olla yksin, ku porukat lähti jonnekki juhliin ja tulee vasta huomenna takas. Mukava viikonloppu tulee, vaikka täällä porukoilla olenkin.

Huomasin juuri, että tää blogi täyttää kohta vuoden! Kiitoksia teille lukijoille, että ootte vielä jaksaneet siellä pysyä, vaikken ole nyt paljon päivittänytkään blogia. Tavallaan olisin halunnut jäädä viimevuoteen pysyvästi, tai no ei nyt niin pysyvästi, mut silloin oli hauskempaa, ja se sivariduunikin maistui. Nyt ehkä vähän enemmän mieli maassa, mut katsotaan mitä kesä tuo.
Pari ihanaa tyttöäkin oon tässä keväällä taas tavannut. Ei vitsi, kuulostaa et mä käyn jatkuvasti treffeillä. :DD Kun aina jotain tälläistä mainitsen, noh antaa ajan kulua.
Yks oli kyllä vähän outo tapaus, ja se jäi vähän harmittamaan jälkeenpäin,
Ku oltiin nähty ja käyty kahvilla, ja muutamassa baarissa, sit ku kummatki lähti himaan, ja sit hyvästeltii ja halittii, ja sanottii et nähää taas. :) No, sit vielä sinä iltana pistin sille jotain viestii, ni siltä tuli jotain tyyliin " Et mun osalta tää jäi tähän, haetaan kummatki varmaan vähän eri seuraa" Olin niinku hiukan ihmeissäni. Hah, mistäs se oikein tietää minkälaista seuraa mä olin vailla, ja ei me kyllä mun mielestä ihan liiiiiian erilaisia muuten oltu kyllä.
Oikeastaan viime aikoina mua ei oo enää hirveästi masentanu se, etten oo vielä keväällä löytäny ketään, kyllä sitä elämässä ehtii vielä.

Mietityttää kesä hieman, vieläkään ei oo kesäduunia.. Pitäs tässä jossain vaiheessa tulla viestiä niistä paikoista mihin oon hakenu. Noh kai mä sit vielä kesällä jotain keksin jos en oo siinäkään vaiheessa löytäny mitään paikkaa.

Telkkari tiistai.

Kävin äsken lenkillä, pakotin itseni tällä kertaa ulos, enkä ottanu päikkäreitä. Nyt aloitan uuden alun. Heti kun päivisin himaan tulen, ni en nuku päikkäreitä, vaan alotan heti kuntoilemaan. Kuntopyörällä ajelua, ja sen jälkeen voi sit vaikka lähteä ulos. Pakko saada nyt kiloja pois. Joulun ja uudenvuoden jälkeen olen vaan laiskotellut. Ärsyttää, entistä läskimpi olo.

Tänään on hyvä pitää hassu telkkari-ilta.
Illan Menu tulee tässä:
Matkaoppaat klo 19. (Eli menossa jo)
Salkkarit klo. 19.30
Tosi Tarina Marja-Sisko klo 20 TV1 (:DDDD)
Poliisit sarja tai Simpsonit klo 20.30
Ja klo 21. TV Viisi leffa : Kiltti tyttö.

Siinäpä illaksi katsottavaa sitten. :>

Ihme unia.

Taas vähän jääny päivittäminen. Onneksi kevät on koittamassa, voi siis taas juosta, eikä hirveän liukkaita tiet oo. Laiskuus on edelleen vaivannut, ja läskit vaa lisääntyy. Muutaman kerran kuukaudessa tulee taas oksenneltua, mut onneksi ei nyt joka viikko enää.

Niin, eilen yöllä näin ihan outoa unta. Unessa jäin kiinni siitä että kärsin ahmimisesta, ja anoreksiasta, yms. Mutsi oli siinä unessa, ja se piti kokoajan huolta että syön päivässä säännöllisesti, ja sanoi että se tarkistaa kaikki mun roskikset aina, ja yms. Jossain juhlissakin siinä unessa vaan kaikki oli sillee että syö syö syö. Vähänkö ärsyttävä uni. Onneksi se oli vaan uni.
Jeps, muuten tässä menee ihan perus hyvin.

Ensi kertaan taas.

Hiihtolomailua levillä.

Hiihtoloma on just menossa. Tuli lähdettyä sitten Leville. Aika tylsää, kauhea ällö olo kokoajan, ja ei oikein oo muuta seuraa ku broidi, ja senhän tietää mitä me vaan tehdään. Dokailua...
Sitten kun porukoiden kanssa käydään syömässä melkein joka päivä jossain ravintolassa, ni tuntuu että ei tää oikein urheiluloma sit olekaan. Noh, oon kyllä ollu rinteessä, ja myös käynyt jopa hiihtämässäkin, mutta vielä pitäs enemmän ryhdistäytyä. Oon läskistyny varmaan monta tuhatta kiloa. Sen tuntee.

En oo voinu myöskään oksentaa, näin pienessä tilassa kuuluu kaikki. Varmaan naapurimökkiinkin kuuluisi oksennus. Vittu. Kesäksi pitäs olla tosi hyvässä kondiksessa, mutta tällä menolla se ei kyllä onnistu.

Oon niin laiska muutenkin nykyään. Pakkasten takia en oo himassakaan jaksanut lähteä välillä lenkille. Onneksi etelässä taitaa jo alkaa kelit lämmetä. Pääsee taas kunnolla lenkkeilemään ja juoksemaan.

Nyt lopetan täältä leviltä. Huomenna taas rinteeseen lautailemaan, ja ehkä illalla vois vielä käydä hiihtämässä tai muuten lenkillä.

Syömiset menny kyllä ihan päin persettä. Ärsyttää, kun kuulee muiden ihmisten mässyttämisen, ja sit alkaa tehdä mieli syödä, yms.

No mutta eipä tässä nyt muuta. Nyt rupean seurailemaan olympialaisia vähän.

Pitkästä aikaa.

Oli pientä breikkiä kirjoittelussa, kun ei oikein koskaan jaksanut käydä kunnolla netissä, viime viikot on ollu aika kiireisiä, kouluakin on nyt tullu käytyä. Pakko jaksaa herätä aamuisin.
Iltapäivisin tulee aina hirmu väsy, ja pakko sit himassa ottaa pienet päikkärit, pitäs sit jaksaa sen jälkeenkin sit lähtee lenkille, mut ei hirveen kiva tuolla ulkona lumikinosten seassa lenkkeillä. Lähtis jo täältä etelästä nuo lumet.

Ärsyttää kun paino noussu taas. Ja mieli vaan maassa.
Enemmän treeniä vaan, ja vähemmän ahmimista ja oksentelua.
Onneks viimeaikoina ei nyt niin useasti oo tuota ahmimista ollu.

Päätinpä nyt tässä taas välillä vähän kirjoittaa, ja ilmoittaa että vielä täälä hengissä jotenkuten ollaan. :)

Kuivaa valkkaria.

Hah, valkkaridieetti rulesss :D
Nojaa, tuli vaan mieleen yhestä hassusta draamasarjasta mikä pyörii nyt ylellä. Se parasta aikaa sarja, hih aika teinisarja, mut awww, kummiski niin söpöö :DD Siinä ekas jaksos kaks 15.v tyttöä (Eve ja Iira muistaakseni) ni ne yrittää ostaa alkoholia kaupasta, ja sit ne jää kiinni, toisen porukat on aluks hirveen vihasia, mut leppyy sit, mut toisen mutsi vaan höpöttää, et mitäh?! miksi te jotain siideriä yrititte ostaa, sehän on pelkkää sokeria ja esansseja. Juokaas vaan kuivaa valkoviiniä, niin kilot pysyy katsos kurissa! :D

Ähh, helvetti kun on ollu tässä tammikuussa monia synttäreitä, en oo pystyny olla menemättä niihin juhliin, vaik ei ois kyllä edes kiinnostanu mennä, mut vaan oli pakko. Noh, en pysty olee syömättä niissä, kun tavallaan muakin on ruvettu jo seuraamaan, et mitä pistän suuhun. En siis voi olla syömättä. Muutamat ihmiset on alkanu jo vähän epäilemään, että onko mulla syömishäiriö, tähän asti oon aina kieltänyt asian, enpä tiedä kuinka kauan vielä tää asia pysyy salassa, vielä en oo jääny kiinni oksentelusta. Toivottavasti en jääkkään. Tällä hetkellä oon taas lihonut niin paljon, että pakko on käydä joka päivä liikkumassa ulkona. Ärsyttää just se, et viikonloppuna tulee aina hirveesti kiloja lisää, viikolla rehkiminen menee taas täysin hukkaan, ja joutuu aloittamaan uudelleen alusta taas sit viikonlopun jälkeen. Tätä samaa rumbaa on kestäny melkein koko viime syksyn ja uuden vuoden alusta.

Koulukin hieman masentaa. Poissaoloja kertynyt aika suuri määrä, oon kelannu tässä, et miks mä menin edes hakemaan tonne kouluun. No mutta kai mä yritän käydä tän koulun loppuun.

Laiskuutta ilmassa.

Viime aikoina en ole jaksanut keskittyä oikein mihinkään, joten anteeksi ku en oo hirveästi ehtiny lukee teidän postauksia, tai vähään aikaan kommentoinu oikein kenenkään bloggauksia. Toivottavasti monikaan ei kyllästyisi, ja poistaisi itseään lukijoista. Heh.
Koulussa tullu käytyä vaihtelevasti, en vaan saa joka aamu herättyä ja ylös noustua tosi aikasin. Tälläkin hetkellä on vähän sellanen olo, ettei huomisesta tuu kyl mitään, pakko jäädä himaan. Ke. ois kyllä jo viimeistään pakko mennä.

Tänään on menny ihan ok:sti. Vedellä ollaan elelty, ja yhen lasin maitoa join. Pari palaa kurkkua söin. Muuta ei oo pistetty tänään suuhun. Liikunta on vähä jääny vähälle taas. :( oon kyllä päivittäin polkenu kuntopyörää, mutta ei se riitä. Ulos en oikein viitsi lähteä lenkille, talvi ei oo kyllä mun lempi vuodenaika. Tulis se kevät ja kesä jo. Liikkuminenkin ois helpompaa, ku ei tarvitsis miettiä vaatetuksesta ku lähtee vaa lenkille.

Jep, synttäritkin jo meni ohi, mukavaa oli kavereiden kanssa bilettää. Oli ihana tietää ja tuntea et mulla on niinkin paljon ihania ystäviä, että muistaa mun synttäripäivänä mua. <3 Kun oltii kiertelees baareissa, ni kaikki ne aina kovaa äänee sano kaikille, et tällä jäbällä on synttärit tänää! Ei jääny varmaa kellekkää epäselväks. :DD sain iha helvetisti onnitteluja, yms.

Tänään tulee subilta klo 00.25 Tosipaikka: Pakkomielteenä laihuus
Vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta katsottavalta.
Jos tässä siis vielä siihen saakka jaksais hereillä olla.

Tammikuu puolessa välissä.

Nopeasti se aika taas menee.
Nyt pitäs joo alkaa kuntoilee enemmän, et kehtais sit kesällä liikkua kaikkialla. Viime postaus oli taas vähän masentuneisuutta ja alakuloa, nyt on ehkä vähän parempi olo. Oon tullu siihen tulokseen, et vaik ekat treffit meni kyllä hyvin, mut pidemmän päälle ei ehkä sittenkään.. kun en mä oikeen pysty nykyään sellaseen, ei edes haeta sellasta kunnon "suhdetta" Sellainen voi johtaa pahoihin vaikeuksiin, enkä halua satuttaa ketään, vähiten omia tunteitani ja yms.

Joskus ihan teininä, tuli tehtyä hölmöyksiä joissakin suhteissa. Kun oltiin sovittu et tapaillaan ja tälleen, ni se ei siis sitonu mihinkään, jotain oon sentään oppinu noista ajoista.

Pari päivää sitten tuli telkkarista se satuhäät ohjelma. Vähänkö olin sillee, et aww.. noin nuorena jo, ja mietin et sattuispa mullekin tuolleen.. tai no en mä sitä tarkoita, et nyt jo haluisin naimisiin. Se pari oli löytäny toisensa netistä, aika sattumaa. Hah, kävi muuten aika hassusti, jälkeenpäin katsoin netistä sen jätkän kuvia, sillä siis on niitä, kun löysin. Niin oon joskus jutellu sen jäbän kanssa josssai musiikki-keskustelupalstalla. :DD

Mäkin oon muuten tavannu täs lähiaikoina yhden mielenkiintoisen ihmisen netissä, on tää netti aika ihmeellinen paikka. Niin on siinä kyllä se yksi huonopuoli, se tyttö ei asu ihan mua lähellä, no mut ei sentään missään toisella puolella Suomeakaan. Oon mä kyllä kerran ollu kaukosuhteessa. Siitä mulla on ihan hyvät kokemuksetkin. Että saa nyt nähdä. :)

Vähänkö ihmettelin muuten ku avasin äsken tän blogger sivun, ni että oonko menny poistaa kaikki blogit joita luen. :D Mut se näköjää on muillakin ongelmana nyt.

Riehakas viikonloppu

Aikamoista hulinaa ollut. Ihan mukavaakin, mutta nyt taas on jotenkin masentunut olo.
Viikonloppu menny kavereiden kanssa, välillä se auttaa.. että on seuraa, ja vaan antaa mennä. Eikä ajattele mitään. Sillä meiningillä ollaan eletty päivä kerrallaan.

Nyt vois helposti alkaa ahmimiskohtaus, kun mielikin ihan maassa. Eikä muuttunut edes paremmaksi, kun eilen treffasin sen yhden tytön, vaikka luulis, että olo paranis, mutta oli jotenkin outo tapaaminen. Höpöiltiin ja ei se yhtään näyttänyt tylsistyneeltä, mut sen piti lähtee jo puolentoista tunnin päästä siitä ku oltiin nähty.

Rupesin miettimään, että onkohan sillä joku toinen. Tein eilen vähän salapoliisityötä netissä, eli harrastin stalkkaamista. Vähän kyllä mietityttää, ei se tyttö ehkä välitä musta sittenkään, varmaan tapailee enemmän sitä toista.

Noh, ehkä näin on sit parempi. Tai ainakin oon nyt sitten vähän perillä asioista, en anna ainakaan lupaa itselleni rakastua siihen, muuten vois olla vielä pahempi masennus, kun asiat selviäis lopulta.

Eipä tässä nyt muuta. Tylsistyttää vaan hieman tää talvi, olispa jo kesä, sais puistoissa vietellä aikaa, ja olla vaan.

Loppiainen

Nyt on sitten joulu lähes ohi käytännössä. Meillä joulukuusi viety pois jo ennen sitä. Jeh himaan pääsen piakkoin taas. Porukoilla tullu mässäiltyä, ja oon lihonu varmaan ihan käsittämättömän monta kiloa. Vähän helpotusta on tuonut se, että oksentanu muutaman kerran tässä nyt lähiaikoina....

VAIKKA MUN EI PITÄNYT ENÄÄ OKSENNELLA!

Noh, katotaa nyt kun pääsen himaan, ni luulen pystyväni.... ainakin vähentämään sitä. Himassa mua odottaakin tyhjä jääkaappi. Toivottavasti itsehillintä ei petä, ja en lähtis heti kauppaan. Ainoastaan juomapuolta saan ostaa.

Zeroa kyllä menis aika paljonkin, mut pidemmän päälle sekin vaurioittaa hampaita. hah Cola-Ollin sanoin "ne mustuu" :p

Kesätöitäkin pitäisi jo alottaa hakea.
Äääh. taasko olen liian myöhässä, ja kaikki menee, enkä saa taaskaan mitään paikkaa.
paska. mikä paska. Miksi elämä on aina niin vaikeeta?

Koskettavia hetkiä

"En tule sinua päästämään pois
en tule koskaan unohtamaan,
Tahdon olla sinun vain,
Mitään toivoa sinulta voi,
että olisin kanssasi ain.

Tämä laulu todistaa sen
ikuinen on minun rakkauteni
sinä minun elämän loit

Kosketuksesi niin hellää on
maailmasta värit poissa nyt on
sinä minun maailmani värität kauniin sateenkaaren väreillä
tuntuu kuin kävelisin pilvellä.

Enkelin kasvot sinussa nään
En pelkää enää ketään
Nyt jaksan jatkaa elämää
Sinä minulle suojan teet
Pelon minusta pois veit"

Jep, tähän biisiin oon jääny koukkuun. Kuuntelen sitä melkein joka päivä, tää biisi tuo hirveästi muistoja mieleen. ja hyviä hetkiä. Mutta samalla se myös auttaa tulevaisuuteen, ja jaksamiseen.. vaikka asiat ei kuitenkaan olis niin hyvin.

Uudenvuoden juhlinnat jo juhlittu. Oli kuitenkin aika ahdistavaa olla vierailla, vaikka kuinka yritinkin taistella ruoan kanssa, ja ottaa niinkuin muut. Jokainen annos ahdisti enemmän ja enemmän, jokainen suklaa jonka tunsin suuhuni tuntu kuin olisin myrkyttämässä itseäni. Oli kuitenkin pakko syödä kaikki, en uskaltanut oksentaa.

Nyt alkaa sitten taas kunnon laihdutuskuurit ja yms paastot.