Vielä Hengissä.

Olen vielä hengissä juu. Vaikka kyllä tässä masentaakin. Kiloja tullu. Näytän ihan norsulta.
Pitäis todellakin tehdä jotain muutakin kuin vaan löhötä. Juokseminen on iha jees, mut ei sinne sit kuitenkaan aina oo tullu mentyä. Välillä joutuu ihan pakottamaan itsensä lenkille.
Oksentaminen on onneksi vähentynyt, koska pelästyin hieman... mun hampaat on kärsiny siitä.. ei nyt ihan kamalan paljon, mutta jotenki ikenet on kärsiny, välillä sattuu.

Elämä on jotenki tasapainoista. Ei mitään supermahtavaa, mutta ei toisaalta ihan ranteet auki meininkiä. Ilmassa on vielä toivoa tulevaisuudesta. Tänä kesänä vois olla rakkauden kesä.. ainakin hiukan tuntuis siltä. ;)

Mutta onneksi, OON SAANU JOPA TÖITÄ! Ei tarvi ainakaan kituutella sitten. Heh, mutta nyt oikeastaan tarvii. Pitäs elää tosi vähällä rahalla kesäkuun loppuun asti. Sillon kai eka palkka sit tulee. Hah, no kyllä kai rahat riittää.. vois ryhtyä valkkaridiettiin.. sitä vaan kittais :D ja vihanneksia vaan söis. :p

Tylsää elämää.

Hiljaista on pidellyt, ainakin tällee et jaksais kirjoitella samaa vanhaa paskaa.
Välillä ollu ihan hyvin kuivilla tästä kaikesta, mut sit taas hirveä ahmimishimo ja kaikkea. No ollaan tässä vielä elossa ainakin. Kroppa tuntuu välillä kyllä aika rikkinäiseltä, ja yms.
Onneksi pikkuhiljaa kevät tulossa.. pääsee ihan kunnolla juoksemaankin.
Tästä tuli nyt aika lyhyt postaus, kun oon kirjastossa, ni en jaksa pitkää päivitystä nyt, moikkamoi... Hyvää naistenpäivää!

Taas päivitystä.

Aika paskasti elämä taas kohtelee. Suhteellisen masentunut olo. Koulukin menee persiilleen, vanhempien kanssakin menee suht paskasti, kokoajan soittelemassa ja yms. Nojoo tiedän, kyllähän ne huolehtii, ja muutenkin. Mutta alkaa vähän ärsyttämään.

Tekstiäkään ei oikein synny entiseen malliin enää :(

Sori, kun en oikein ehdi tai jaksa kirjoittaa. Yritän kuitenkin lukea teidän postailuja, ja muistakaa, että ainakin täällä oon aina, en häviä mihkään, vaikka ongelmat parantuis, vaan kyllä pyrin lukemaan teitäkin aina.

Tänään ajattelin olla välittämättä mistään paskasta, vaik onhan se vaikeaa.. tossa taas hiukan oli juttua yhden tytön kanssa, mut en tajua, ehkä oon tuomittu siihen, että mokaan aina kaikki. Tai no.. en tiedä kummassa se vika sit oli. mutta jeps, yksinäinen otus täällä taas. Onneks sentään vielä aika montakin ihanaa ystävää. :) Ettei sen puolesta mitään surua.

Jeppis

Joulu meni ja tuli taas laiskoteltua ja syötyä vaan.
Eikä uusivuosi ole nyt sen paremmin alkanut. Samanlaista vuoristorataa.. Ympäri vuoden, minuutti minuutilta ja päivältä.

Tänä viikonloppuna juhlitaan mun synttäreitä, taas kerran ikää tulee lisää ja täällä maapallolla vielä tallustellaan. Vaikka eihän sitä koskaan tiedä koska täältäkin pois lähtee, viime vuonna muutamat läheisetkin ihmiset poistu mun elämästä. Oli aika raskas vuosi muutenkin. Toivottavasti tästä tulee parempi.

Kirjoittelen tässä taas joku päivä. Nyt ei ole oikein fiilistä.
Pitäs jaksaa urheilla ja kuntoilla ettei ihan läskisty vaan.

Tunteellisia hetkiä.

Viime aikoina on taas ollut sellasta tunnelmaa että huhhuh.
Vanhat muistot taas nousee, aina näin joulun alla. Tykkään joulusta, kun voi yllättää ja ilahduttaa läheisiä & ystäviä. Joulu on myös mulle aika sellasta rakkaus aikaa. Ihanimpia muistoja löytyy kyllä. Onhan sitä myös suruakin hiukan ollu silloin. Mut useimpina jouluina ollut ihan hyvä meisinki.

Taas yhtenä päivinä kaikki eksät palas mun mieleen. Miksi minä oon säilyttäny melkein kaikkien mun exien kuvat. Tuli sellanen ahdistus, et voi juma. "Taidan olla aika kamala poika, kun kenenkään kanssa en onnistu, tai että mussa on pahasti vialla, kun tuonkaan ihanan kanssa ei enää olla yhdessä" Kaipaan niitä ihanimpia hetkiä, melkein jokaisen kanssa noista. Mutta ei, tulen kai sitten aina epäonnistumaan. Ja kaikki vaan sanoo aina, "että voi äläs nyt, kaikkihan tuonlaisesta ihanasta pojasta haaveilee niinkuin sä oot." ja sit kun tulee ero, ni sellanen perus klisee tulee aina, tää ei johdu yhtään susta, vaan musta, sä oot kyllä tosi ihana ja muuta" Hah, ja paskat, ne vaan halua musta aina eroon. Mä taidan olla sit vaan liian kiltti, tai hemmottelen ne pilalle, kun tykkään antaa lahjoja, ja antaa tytölle sellaisen tunteen, et se olis mun oma prinsessa, yms.

No ei kait tässä sitten mitään, onhan sitä kokoajan kaikenlaista menossa.
Hih,taidankin pyytää lahjatoiveena joulupukilta yhtä sellaista pikkuista peikkotyttö prinsessaa. :p

Toinen juttu mikä nousee mieleen usein näin jouluisin on sellainen, kun mun broidi seurusteli n.3.v yhden tytön kanssa joka oli mulle ihan kuin isosisko. Aina jouluisin kokoonnuttiin meille, kaikki oli onnellista aikaa. Pidin siitä. Siihen aikaan broidi oli ostanut huvikseen huuto.netistä vanhan super nintendon. :DD sitä sitten pelattiin, välillä uusia pelejä siihen ostettiin, yms.
Yhtenä jouluna vaan pelailtiin, innokkaimpina minä ja se broidin tyttöystävä. Olin muistaakseni 9.luokalla. Yhtenä joulun pyhänä sit porukat sanoo, että jeps me lähtään tässä mökille käymään, saattaa mennä muutama päiväkin, olkaahan kiltisti! Muistakaahan käydä myös ulkona. Vastattiin jotai, et joojoo, hyvää mökkeilyä! Vähän ajan päästä joku siinä sano, et hei, nyt tarvis sitä kaljaa, joo ja vois vetää muutamat sauhut, mä olin sillee et woot? No nehän toi sit bongin sinne, ku sillä aikaa ite vaan pelailin, no tulipa sentään hauska ilta, kutsuttiin muutama muukin kaveri pelailemaan. Niitä hetkiä kaipaan vieläkin, harmi vaan, että en ole nähnyt sitä tyttöä enää, kun heillä tuli ero broidin kanssa, eivätkä sen jälkeen pitäneet yhteyttä.

Nyt menossa pieni selvä ajankohta, en enää niin paljon päihteitä käytä, kuin jotain pari kuukautta sitten. Pitäs ruveta lenkkeilemään ihan kunnolla, kun nää ihrat mitkä kehossa on, ni rupee taas ahdistaa. Mutta jeps, taidan lopettaa tähän ja rupean lukeaa teidän blogejanne. Kun nyt mulla on ainakin viikko vapaata.

100. merkintä tänne!

Wou. Nyt tuo raja on rikki!
Muistan vieläkin ku aloitin tän blogin, kun oli pakko purkautua johonkin, ja ei viitsinyt oikein myöntää tätä ongelmaa, muuten kuin kirjoittamalla. 2009 vuonna siis ekan kerran kirjoitin tähän blogiin. Aikaa on siis kulunut, mut ongelma ei oo mihinkään hävinny. Tietysti välillä on ollu ihan kuivilla, mut ei ne jaksot valitettavasti kauaa kestä. :(

Oon huomannut että etenkin kesä on vaikeinta aikaa, silloin melkein aina oon sellasessa olotilassa, että kaikki mitä syön on jossain vaiheessa oksennettava pois. Nää pari kesää onki ollu just sellasia, et muutaman kerran päivässä tuli oksennettua. Viime aikoina se on ollu sellasta, et viikossa noin kaks kertaa. Noin muuten tulee syötyä aika terveellisesti, paitsi että karkkeja tulee joskus vedettyä. Yritän sitäkin vähentää nyt.

Taidan myös olla aika sekaongelmainen sikiö. Alkoholia menee. Välillä lääkkeitä, mutta ei onneks hirveästi. Tänä viikonloppuna tuli oltua aika sekasin, yks kaveri sano et hei, vedetää käsidesillä pää sekasi. Olin aluksi et mitäs vittua ! ei Ikinä! mut tulihan sitä sit kokeiltua. Ei se sen ihmeempää ole kuin 80% viinakaan. Hieman puhtaampaa kylläkin.
Mutta ei ollu kyllä mikään paha olo aamulla.

Tässäpä taas kuulumisia. Nyt lupaan, että yritän ainakin joulukuussa lisää kirjoitella tänne. Ja lukea enemmän myös teidän blogeja! On kyllä hirveän ikävä teitä ollu<3

Tännekin taas tulee kirjoiteltua..

Vaikka eihän tässä kovin mitään ole tapahtunut. Samaa paskaa.
Pieni syyslomakin tossa oli, se meni kyllä tosi nopeasti, ja aika kovasti sekoilua ja yms. Ei tullu onneks syötyä melkein yhtään, kun tuli oltua niin aineissa, ni ei sitä huomannu. Voisipas aina olla sellaista. Nyt kilot taas takaisin tullu. :((

Tänäänkin tuli syötyä aika paljon, ja illalla sitten pää vessanpönttöön ja oksentamaan.
Porukoilla tällä hetkellä taas olen, tai no en oo vähään aikaan täällä ole ollut. Oli vähän ikävä mun kissaakin, tosin se kyllä oli viikon mun kämpillä.
Nyt alkaa jo hieman väsyttää, vois ottaa vielä jonkun tabun et sais unta, hieman myös päänsärkyä tässä, mutta katsellaan taas. Kiva kun ootte vielä pysyny lukijoiden joukossa. :)