Nyt on hyvä päivä, ainakin sellainen tunne on. Vaikka tällä hetkellä näyttäis sää olevan aika huono.
Onkin sitten vain sisäpäivä. Kävin äsken myös kirjastossa, silloin ei vielä satanut, mutta kun olin jo lähellä himaa, ni alko pienesti tihkuttaa. Kirjastosta hain 5-6. dvd:tä, en nyt muista ihan tarkalleen monta niitä oli. Eli tänää siis leffamaratoni. Vois kyllä noita jalkapallon MM-kisojakin seurata sivu silmällä jos jaksaa.
Tänään päätin, että en syö mitään, juon vaan kahvia ja poltan muutamana tupakan. Toivottavasti tää nyt pitää. Treenatakin pitäs, mutta kattoo löytyykö siihen energiaa tällä kertaa.
Päivä ainakin lähtenyt iloisesti liikkeelle. Kohta katsoo ainakin salkkariuusinnat, ja naureskelemaan niille näyttelijöille. :D
Mutta joo, heippahei :)
perjantai 11. kesäkuuta 2010
keskiviikko 9. kesäkuuta 2010
.........
Voihan paska !
Ei nää lihasrelaksantit tai mitkä lie edes hirveästi auta.
Mitä lääkkeitä muuten käytätte? Mulle ei oo koskaan mitään muuta lääkkeitä lääkäri antanu, ku unilääkkeitä, kun en oo vielä mistään syömishäiriöistä puhunu.
Mutta joo, sirdaludia ja nyt tota opamoxia. äh, eka tuo 15mg ei edes toiminu melkeinpä yhtään, pieni rentoutus vaan, joskus parin tunnin jälkeen. Tiedän, että vaikutus alkaa vasta aika pitkän ajan päästä, mut nyt oon odotellu jo ainakin yli 3-4. tuntia. joten pitäisköhän se ottaa se toiset 15. Eli sit 30mg. Noh, palstoilla luin, että monet on just muutaman ottanu.
Joillekkin lääkäri oli sanonut, että kun otat yhen 15mg:n, niin sitten olet kyllä sekasin, ja takuulla nukut. No yksi tyyppi oli heräilly yöllä, ja sano olevansa kyllä aika sekasin, eli herätä ei kannatta, tai ainakaan nousta sängystä.
Mutta tänään en kyllä ainakaan aamuun asti valvo, pakotan vaikka itseni sänkyyn kohta, eiköhän tää vaikutus sitten alkaisi.
Yksi ehkä parempi unilääke olisi Coldplayn musa! :DDD niin joku brittikolumnisti oli sanonu, ja näköjään briteissä muutenkin ollaan sitä mieltä. Mä olen kyllä todella samaa mieltä, niin unista ääntä se laulaja päästelee.
Noh, mutta mä häippäsen ja toivottavasti saan unta palloon.
Ei nää lihasrelaksantit tai mitkä lie edes hirveästi auta.
Mitä lääkkeitä muuten käytätte? Mulle ei oo koskaan mitään muuta lääkkeitä lääkäri antanu, ku unilääkkeitä, kun en oo vielä mistään syömishäiriöistä puhunu.
Mutta joo, sirdaludia ja nyt tota opamoxia. äh, eka tuo 15mg ei edes toiminu melkeinpä yhtään, pieni rentoutus vaan, joskus parin tunnin jälkeen. Tiedän, että vaikutus alkaa vasta aika pitkän ajan päästä, mut nyt oon odotellu jo ainakin yli 3-4. tuntia. joten pitäisköhän se ottaa se toiset 15. Eli sit 30mg. Noh, palstoilla luin, että monet on just muutaman ottanu.
Joillekkin lääkäri oli sanonut, että kun otat yhen 15mg:n, niin sitten olet kyllä sekasin, ja takuulla nukut. No yksi tyyppi oli heräilly yöllä, ja sano olevansa kyllä aika sekasin, eli herätä ei kannatta, tai ainakaan nousta sängystä.
Mutta tänään en kyllä ainakaan aamuun asti valvo, pakotan vaikka itseni sänkyyn kohta, eiköhän tää vaikutus sitten alkaisi.
Yksi ehkä parempi unilääke olisi Coldplayn musa! :DDD niin joku brittikolumnisti oli sanonu, ja näköjään briteissä muutenkin ollaan sitä mieltä. Mä olen kyllä todella samaa mieltä, niin unista ääntä se laulaja päästelee.
Noh, mutta mä häippäsen ja toivottavasti saan unta palloon.
tiistai 8. kesäkuuta 2010
Täällä taas!
Mä aina unohdan jotenkin kirjoittaa tänne, tosin ne olis aina niin samanlaisia kaikki päivitykset. Oon vaan niin luuseri, että laiskottelen vaan, vaikka pitäs treenata ihan kunnolla. Päivät menny samaa rataa kuten ennenkin. Oksentelua välillä, yhdessä vaiheessa olin lopettavinaan, mutta taas se on alkanut.
Vähän ahdistaa, elämässä ei oo kovin paljon ollu ilonaiheita nyt. Yksi läheinen ihminen sairaalassa jumissa tällä hetkellä psykoosin takia, tällä kertaa ei nyt niin paha, mut hän on ollut jo useamman kerran hoidossa. Pari vuotta meni kyllä ihan ok, mutta keväällä jotain taas tapahtu.
Toivottavasti ei mulla alkais taas huono kausi, ja ajautuisin taas pohjalle, kuten aina. Välillä tuntuu, että mä luovutan, ja haihdun koko maailmasta, mutta sitten jakselen kuitenkin päivä kerrallaan.
Alkoholin kulutus ehkä hieman laskussa,
Eilen tuli juotua, ja valvoin jopa aamuun asti, nyt en tänään uskalla valvoa. Enkä varmaan juokaan, mietin että ottaisin opamoxin, että varmasti nukkuisin.
Vähän ahdistaa, elämässä ei oo kovin paljon ollu ilonaiheita nyt. Yksi läheinen ihminen sairaalassa jumissa tällä hetkellä psykoosin takia, tällä kertaa ei nyt niin paha, mut hän on ollut jo useamman kerran hoidossa. Pari vuotta meni kyllä ihan ok, mutta keväällä jotain taas tapahtu.
Toivottavasti ei mulla alkais taas huono kausi, ja ajautuisin taas pohjalle, kuten aina. Välillä tuntuu, että mä luovutan, ja haihdun koko maailmasta, mutta sitten jakselen kuitenkin päivä kerrallaan.
Alkoholin kulutus ehkä hieman laskussa,
Eilen tuli juotua, ja valvoin jopa aamuun asti, nyt en tänään uskalla valvoa. Enkä varmaan juokaan, mietin että ottaisin opamoxin, että varmasti nukkuisin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
