tiistai 23. helmikuuta 2010

Hiihtolomailua levillä.

Hiihtoloma on just menossa. Tuli lähdettyä sitten Leville. Aika tylsää, kauhea ällö olo kokoajan, ja ei oikein oo muuta seuraa ku broidi, ja senhän tietää mitä me vaan tehdään. Dokailua...
Sitten kun porukoiden kanssa käydään syömässä melkein joka päivä jossain ravintolassa, ni tuntuu että ei tää oikein urheiluloma sit olekaan. Noh, oon kyllä ollu rinteessä, ja myös käynyt jopa hiihtämässäkin, mutta vielä pitäs enemmän ryhdistäytyä. Oon läskistyny varmaan monta tuhatta kiloa. Sen tuntee.

En oo voinu myöskään oksentaa, näin pienessä tilassa kuuluu kaikki. Varmaan naapurimökkiinkin kuuluisi oksennus. Vittu. Kesäksi pitäs olla tosi hyvässä kondiksessa, mutta tällä menolla se ei kyllä onnistu.

Oon niin laiska muutenkin nykyään. Pakkasten takia en oo himassakaan jaksanut lähteä välillä lenkille. Onneksi etelässä taitaa jo alkaa kelit lämmetä. Pääsee taas kunnolla lenkkeilemään ja juoksemaan.

Nyt lopetan täältä leviltä. Huomenna taas rinteeseen lautailemaan, ja ehkä illalla vois vielä käydä hiihtämässä tai muuten lenkillä.

Syömiset menny kyllä ihan päin persettä. Ärsyttää, kun kuulee muiden ihmisten mässyttämisen, ja sit alkaa tehdä mieli syödä, yms.

No mutta eipä tässä nyt muuta. Nyt rupean seurailemaan olympialaisia vähän.

sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Pitkästä aikaa.

Oli pientä breikkiä kirjoittelussa, kun ei oikein koskaan jaksanut käydä kunnolla netissä, viime viikot on ollu aika kiireisiä, kouluakin on nyt tullu käytyä. Pakko jaksaa herätä aamuisin.
Iltapäivisin tulee aina hirmu väsy, ja pakko sit himassa ottaa pienet päikkärit, pitäs sit jaksaa sen jälkeenkin sit lähtee lenkille, mut ei hirveen kiva tuolla ulkona lumikinosten seassa lenkkeillä. Lähtis jo täältä etelästä nuo lumet.

Ärsyttää kun paino noussu taas. Ja mieli vaan maassa.
Enemmän treeniä vaan, ja vähemmän ahmimista ja oksentelua.
Onneks viimeaikoina ei nyt niin useasti oo tuota ahmimista ollu.

Päätinpä nyt tässä taas välillä vähän kirjoittaa, ja ilmoittaa että vielä täälä hengissä jotenkuten ollaan. :)